Yhdistyksen perustaminen?

Rekisteriin merkitsemättömän yhdistyksen perustaminen on helppoa – siihen ei tarvitse minkään moisia virallisia papereita tai arvojärjestyksiä. Yhdistys, jota ei ole rekisteröity voi olla mikä tahansa porukka tahi ryhmittymä – selvää rajaa tällaisessa tilanteessa ei ole sille, onko yhteenliittymä yhdistys vai ei. Jos yhteenliittymää aletaan rekisteröidä, tulee rekisteröinnin ja yhteenliittymän täyttää yhdistyslain vaatimukset. Yhdistyksen perustaminen on suhteellisen helppo ja halpa toimenpide. Tätä kirjoitellessani yhdistyksen perustaminen maksaa halvimmillaan 60 euroa. Jos yhteenliittymässä on paljon jäseniä, taloudellisia sitoumuksia tai sopimuksia, budjetti on suurehko tai avustuksia pitää hakea, rekisteröiminen on kannattavaa. Täytettävää paperia on suhteellisen paljon. Yksinkertaisesti Patentti- ja rekisterihallitukseen toimitetaan kolmena kappaleena "perustamisilmoitus yhdistysrekisteriin" –paperi sekä liitteenä perustamiskirja ja säännöt.

Perustamiskirjassa lukee yleensä teksti "Me allekirjoittaneet olemme perustaneet [tähän yhdistyksen nimi] –nimisen yhdistyksen, liittyneet siihen jäseniksi ja hyväksyneet sille oheiset säännöt" jotenkin ilmaistuna. Perustamiskirja päivätään ja allekirjoitetaan. Yhdistyslain mukaan perustajana olevan (luonnollisen) henkilön tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Tämä paperi kirjoitellaan yleensä yhdistyksen perustamiskokouksessa.

Säännöt kannattaa laatia Patentti- ja rekisterihallituksen laatimien mallisääntöjen pohjalle tai jonkin olemassa olevan (saman alan mahdollisesti) yhdistyksen sääntöjen pohjalta. Säänöissä tulee olla mainittuna yhdistyksen nimi, yhdistyksen kotipaikkana oleva kunta yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot, jäsenen velvollisuudesta suorittaa yhdistykselle jäsenmaksuja ja muita maksuja, yhdistyksen hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi (hallitukseen tulee kuulua vähintään kolme henkeä), yhdistyksen tilikausi, milloin yhdistyksen hallitus ja tilintarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään, miten ja missä ajassa yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle, miten yhdistyksen varat on käytettävä jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan. Nämä ovat perussäännöt, joiden puitteissa pystytään järjestötoimintaa pyörittämään. Kuten sanottua, kannattaa hakea Patentti- ja rekisterihallituksen kotisivuilta itselleen sopivat mallisäännöt ja niiden pohjalta muovata yhdistyksen säännöt.

Perusilmoituslomake yhdistysrekisteriin tulee täyttää huolella ja täydellisesti niissä olevien ohjeiden mukaisesti. Tämä paperi täytetään kolmena kappaleena. Lomakkeisiin liitetään perustamiskirja ja säännöt – tämän jälkeen nämä viedään esimerkiksi maistraattiin, jonne maksetaan perustamismaksu ja saadaan kuitti, joka täytyy liittää lähetettäviin papereihin Patentti- ja rekisterihallitukselle. Tämän jälkeen joitakin kuukausia kuluu ja postissa tulee joko ilmoitus yhdistyksen rekisteröinnistä tai sitten ehdotus sääntöjen muuttamisesta määrätyiltä osin. Jos muutoksia tulee, laitetaan paperit muutosten jälkeen uudelleen postiin ja näin muutaman viikon kuluttua yhdistys on rekisteröity onnistuneesti.

Ennakkotarkastus on nopeuttava toimenpide, tosin kovin hintava, jolla voidaan koko yhdistyksen rekisteröimisprosessi hoitaa alle kuukaudessa parhaimmillaan. Tuiki tavallisen pikkuyhdistyksen ei välttämättä ole kannattavaa ottaa tuota ennakkotarkastusta itselleen. Rekisteröinnin jälkeen yhdistys on oikeushenkilö, joka voi omistaa, tehdä sopimuksia, olla oikeudessa osallisena sekä toimia muiden viranomaisten kanssa. Pelkkä perusilmoituslomakkeen täyttäminen ei siis tee yhdistyksestä vielä virallista – rekisteriin merkitseminen on edellytyksenä virallisuudelle.

Yhdistys kannattaa perustaa, jos tahtoo ajaa ja edistää esimerkiksi jotakin aatetta tai asiaa. Yhdistys helpottaa rahan käsittelyä ja omistussuhteita, joten jos sinulla on esimerkiksi jokin tapahtuma, yhdistyksestä on hyötyä. Yhdistys on yhdistys, jos siihen kuuluu vähintään kolme jäsentä, sillä on jokin aatteellinen tarkoitus ja sen toiminta on tarkoitettu pysyväksi. Tällaisten asioiden täyttyminen omassa toiminnassa kannattaa rekisteröidä yhdistykseksi – yhdistyksen perustaminen vaikuttaa esimerkiksi siihen, että voi hakea avustusta toiminnalleen esimerkiksi kaupungilta tai muilta tahoilta. Perustamisen hyötynä on oikeushenkilöllisyys ja sen tuomat edut.

Lisätietoa näistä linkeistä:
Patentti- ja rekisterihallitus
Laki24
Yhdistyslaki

Kirjoja, joista saattaa olla hyötyä
Kari Loimu – Yhdistystoiminnan käsikirja (Werner Söderström Osakeyhtiö, 2000)
TSL-opintokeskus – Yhdistyksen kokous (TSL ry, 1992)
Matti Norri & Arto Palsala – Yhdistys, käytännön käsikirja (Tietosanoma Oy, 1989)

Teksti: Jaakko Joki